Loppurutistus

Eduardo Santoron salilla SP All-Stars + meika

Taa on talla eraa viimenen paivitys Brasseista ja talle kertaa ei oo yhtaan kuvaa safkasta! Ajattelin kylla ehka vahan kirjottaa siita kuitenki mut se on vahan erikoisempi juttu ni naatte sitte.

Perjantaina lahettiin ekoihin treeneihin moninkertasen maailmanmestarin ja kaikin puolin erittain symppis tyypin Eduardo Santoron salille. Salille oli kutsuttu jengia ympari Sao Pauloa treenaa mundialeja (eli niita mm-kisoja) varten. Mukana oli mm. Eduardo ite, Michael Langhi, Tarsis Humphreys, Dimitrius Souza ja laja muita mustia ja kovia ruskeavoita. Sanomattakin on selvaa et kovat oli jumpat tuli siina opittua vahan jotain kivoja yksityiskohtia omoplataanki! Olin ihan naatti naiden treenien jalkeen, mut safkan ja pienien nokosten avulla jaksoin viela painaa illalla toiset jumpat. On taa vaan perskeleen hauskaa touhua!

Lauantaina ois ollu ihan kovat treenit viela tarjolla Dempan salilla mut en saanu nukuttua edellisena yona ni laskeskelin et nyt alkaa varmaan olee kroppa lepoa vailla ku kay nii kierroksilla viel yollaki ettei uni tuu simmuun ni kuuntelin kehoani ja paatin istuskella ne treenit vaa sivussa katsojan roolissa. Reenien jalkeen kaytiin Frootyssa safkaa moms moms ja sit viela poikettiin Brunon kaa Shopping Villa Lobosissa vaihtaa mulle lisaa realeita (jenkkikassasta) ja kavin ostaa uuden kirjan (Neil Gaiman - American Gods) ku olin edellisena iltana saanu Justin Croninin - The Twelwe kirjan loppuun ja eihan ihminen voi paivaa ilman lukemista olla.

Sunnuntaina herattiin Rafin kaa kampilta ja paatettiin viettaa aitienpaivaa yhdessa kun kummallakaan ei nyt ollu mahollisuutta sita oman perheen kaa viettaa. Just ku oltiin kelaamassa et mita safkaillaan ja muutenki touhutaan koko paiva ni yks Rafin oppilas soitti ja kutsu meidat luokseen safkaa ja viettaa paivaa. Ennen ku meita tultiin hakee ni Rafi vaa kerto et se kundi on joku kokki ja silla on oma ravintolaki Sao Paulossa mut muuten en tienny mitaan. Musta oli vaa nastaa et mutki pyydettiin mukaan.
Ku paastiin perille ni meidat otettiin tosi hyvin vastaan ja siis se kamppa oli ihan torkeen kokonen ja muutenki hulppee ja omanlaisella tavalla tosi makeesti sisustettu. Ei mitaan mihin oon tottunu Suomessa tai ees Brasiliassa. Hiffasin kyl heti et tan kundin ravintolan taytyy menestyy aika hyvin et silla voi tallane lukaali olla ja viela ihan SP:n ytimessa. Kavi ilmi et se kundi oli Alex Atala joka viime vuonna valittiin maailman kuudenneks parhaaks kokiks S. Pellegrinon The Worlds 50 Best Restaurants skabassa (http://www.theworlds50best.com/) ja on valittu Times lehden 100 most influential people in the world listalle. Siina me sitten vietettiin paivaa ja Alex duunas meille ja koko perheelle tietty safkat, kuunneltiin musaa ja naatiskeltiin virvoitusjuomia. Aarettoman mukava tyyppi kuten koko perhekin ja hieno hieno paiva. Niilla oli lemmikki kanakin. Siella se kaveli ympariinsa ja paasteli ruikuleita sinne tanne.
Viela illan paatteeks Alex kutsu mut ja Rafin sen raflaan tiistaina lounaalle ennen ku pitaa lahtee kentalle et paasen maistaa sen ruokia. Ma olin etta kiinni veti! Kai se naki mun masusta et tykkaan ruoasta :)

Vikat iltatreenit Dempalla. Iso posse kasassa!

Tanaan oli viimoset iltajumpat viela Demianin salilla. Viidelta oli kisajumpat: pelkkaa pystya 2min eria tarpeeks. Naa aina haukkuu mua vahvaks mut kyl naillaki ruista loytyy ranteista. Sitku on viel iha susipaska pystyssa ni voimaa tulee kaytettyy iha luvattomasti.
Pienen hengahdystauon jalkeen puskin viela paalle toiset ns normaalitreenit ja alko paiva oleekki taas taputeltu Mannisen pojalta. Treeneissa oli melkeen 50 osallistujaa joten vakea riitti. Valilla oli jopa vahan ahdasta painia mut onneks taalla kunnioitetaan korkeempivoisia ni ei hirveesti tarvinnu ite vaistella vaa valkovoiset hyppi alta pois ku meika ryskas menee. Huomenna viela aamutreenit, Alexin raflaan lounaalle, Badboylta ostaa mulle puku ja kampan kautta hakee kamat ja meno Chicagoon nii et soi!

Vaikka rakastanki Brasiliaa ja Sao Pauloa (ja mun hohlia kavereita taalla) niin oon oikeestaan tosi fileissa et paasen Jenkkeihin ja ekaa kertaa Chicagoon. Katotaan mita tarjottavaa tuulisella kaupungilla on tallaselle jiu-jitsu pallontallaajalle! Tchau!

Tossa on loppuun viela tommonen video (talla ei siis oo mitaan tekemista jiu-jitsun tai Brasilian tai edes matkustamisen kanssa, mutta se osu aika napakymppiin sellasten asioiden tiimoilta mita on tullu ite kelailtua viimeaikoina paljon) eli siina ihmetellaan et mika meidat ihmiset oikeen tekee onnellisiksi ja iloisiksi, tieteen nakokulmasta ja hyvin esitettyna. Suosittelen erittain lampimasti kaikille. Puhuttu englanniksi en oo varma onko siihen jotain tekstityksia. Enjoy ja seuraavan kerran sitten Chicagosta yhteyksia!