torstai 20. kesäkuuta 2013

The end

Näkymä kämpän ikkunasta
Huhtikuun lopussa lähdin pienien kommervenkkien jälkeen reissuun ja nyt kesäkuun lopussa on aika palata kotiin. Just kävin saattelemassa Sarin kentälle kun se palaa Suomeen New Yorkin kautta mihin jää viettämään päivän ennen ku lentää kotiin asti. Mulla lähtee lento vasta illemmalla niin tässä kohtaa oli hyvä rako päivitellä vähän tapahtumia viimeiseen blogipäivitykseen.

Sao Paulossa viimeset pari päivää meni ihan rehdin treenaamisen ja syöpöttelyn merkeissä. Ikävä taas jää kaikkia treenikavereita. Toivottavasti avautuu tilaisuus uudelle reissulle mahdollisimman nopeasti. Keskiviikkona Bruno heitti meidät Rafin kanssa bussiasemalle puolen päivän tienoilla ja ehdittiin Sarin kanssa sitten 12:30 bussiin. Matka Rioon meni aika leppoisasti vaikka bussi saapuikin perille lopulta 1h30min myöhässä eli matka kesti 7h30min 6h sijasta.

Rion bussiasemalta otettiin taksi kaverimme Brunnan luo jonka luona asuttiin tää viikko Riossa. Brunna oli tehny meille pöytävarauksen johki argentiinalaiseen ravintolaan tervetuliaisillallista varten ja oli kyllä hyvää ruokaa. Samalla tutustuttiin Brunnan miesystävään, Sao Paulosta kotoisin olevaan herrasmieheen Brunoon. Sen jälkeen tuli uni hyvin ja seuraavasta aamusta päästiin aloittamaan Rion loma toden teolla.

Brunnan kämppä on aika hyvällä sijainnilla Humaitan kaupunginosassa joten tästä pääsi kätevästi liikkumaan rannoille, ostareille tai keskustaan mitä ikinä nyt sattuikaan olemaan vailla. Täydellinen mesta meille. Jännä juttu miten podin koko Riossa olon ajan huonoa omaatuntoa siitä etten treenannut vaikka se oli jo etukäteen päätetty ettei täällä kosketa kimonoihin kertaakaan vaan ollaan aidosti lomalla. Se että Gracie Humaitan päämaja oli 100m päässä kämpiltä ei helpottanut treenaamatta olemista. Onnistuin kuin onnistuinkin olemaan kokonaisen viikon jumppaamatta. Mulla oli kuitenkin muutama pelisääntö joiden mukaan elin täällä ettei homma karkaa ihan käsistä: 1) vähintään yksi churro / päivä. 2) vähintään yksi acai / päivä. 3) vähintään kaksi kaljaa / päivä. Onnistuin pitämään säännöistä aika hyvin kiinni ja uskon että omalta osaltaa se auttoi loman onnistumisessa!

Ilmat täällä oli vähän kaksijakoiset ja biitsille ei päästy kunnolla kuin kahtena päivänä kun aurinko paisteli kirkkaalta taivaalta. Muuten oli pilvistä / puolipilvistä ja jonkin verran loman alkupuolella sateita. Biitsien lisäksi vihdoinkin päästiin tsiigaa Seleronin rappuset Lapassa (Sarilla kaikki kuvat) mistä Sari on puhunu jo 2006 lähtien. Jos liikutte täällä päin niin suosittelen kyl käymistä. Ja samaan reissuun kannattaa jatkaa matkaa sen mäennyppylän ihan päälle asti mistä löytyy Parque das ruinhas mahtavineen näköaloineen!

Eli käytännössä meidän loma on koostunu enemmän tai vähemmän auringonpalvomisesta ja Copacabana-Ipanema-Leblon akselilla käppäilystä. Tän lisäksi ollaan seurattu Copa das Confederacoesia brassien kanssa ja jos tää meininki tästä vielä kovenee ens vuoden mm-kisoihin niin on kovat jalkapallokekkerit tulossa niille ketkä paikan päälle pääsevät niitä seuraamaan. Meidän jalkapallo-kohokohta oli lauantai-iltapäivänä kun saatiin kutsu Brunon kämpille grillaamaan ja seuraamaan matsia siellä. Oli nimittäin puitteet kohdillaan ja tuli tuo 3.sääntökin ylitettyä ihan reippaasti. Kaikkein eniten tykkään just tollasista himakekkereistä ja kun siihen on vielä yhdistetty lihaa ja jalkapalloa niin ei voi vaan kuin nauttia.

Jalkapallo ja varsinki jalkapalloon "tuhlattu" raha ja sitä kautta poliitikkojen korruptio on täällä Brasseissa ollu viime viikkoina todella kuuma puheenaihe ja viimesinä päivinä ympäri maata on ollu valtavia mielenosoituksia asian tiimoilta. Meihin se ei kummemmin oo vaikuttanu muutaku liikenne on ollu vähän sekasin parina päivänä ja paikallisilta tv-kanavilta ei oo tullu mitään muuta ku lähetyksiä mielenosotuksista. Mä en oo henkilökohtaisesti koskaan uskonu kauheesti mielenosoitusten voimaan, mutta eilen jotkut kaupungit ovat luvanneet tiputtaa bussilippujen hintoja, mikä olikin yksi mielenosoitusten yhteinen kantava voima. Taas kerran Mannisen poika osoitettiin olleen väärässä. Tässä maassa toisaalta on niin paljon asioita rempallaan, että toivotaan että tuo bussilipun hintojen lasku on vasta alku tässä kaikessa. Seurasin läpällä vähän koko tilanteen uutisointia Suomessa ja vähän kyllä panee miettimään jatkossa, että mitä sitä uskaltaa ulkomaan uutisista uskoa ja mitä ei? Kuinka perinpohjaisesti asiat käydään läpi ja kuinka paljon on oikeita asiavirheitä? Yhden nimeltä mainitsemattoman Helsingin Sanomien uutisessa mm. tarjottiin Porto Alegrea Brasilian pääkaupunkina ja oli niissä paljon muutakin. Ehkä nämä uutiset ovat kärsineet vähän sellaisesta "rikkinäinen puhelin" efektistä kun alkuperäiset uutiset ovat portugaliksi ja sitten ne käännetään englanniksi ja sitten saksaksi ja sitten suomeksi tai mistä mä näistä tiedän kunhan tuli mieleen?

Joka tapauksessa tää reissu on paria lentoa vajaa taputeltu. Meikä saapuu perjantaina puolilta öin himaan ja siitä onkin sitten hyvä aamulla herätä heti töihin. Juhannus menee ylläri ylläri juopottelijoita vahtiessa tällä kertaa Sipoon Kaunissaaressa. Kai siinä ehtii jossain kohtaa ensiavun ja hukkuvien pelastamisen välissä makkarat itekki paistaa ja käydä saunomassa.

Haluun tähän loppuun vielä kiittää kaikkia ketkä autto meitä ja kenen ajatuksissa oltiin kun tuolla huhtikuussa oli noita ongelmia. Onneksi tällä kertaa kaikki meni hyvin ja A) olen terve B) pääsin tänne reissuun. Meillä oli mahtava reissu yhdessä ja mulla ennen Sarin mukaan tuloa itsekseni. Tällä reissulla on matkaan tarttunu paljon kaiken näköistä ja mielenkiinnolla odottelen niiden tiimoilla että mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Vaikka jotain töitä? ;)

KIITOS KIITOS KIITOS

-THE END-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti